Aitous on sitä, että joku on sitä mitä näyttää, esittää tai väittää olevansa. Tässä on lukemattomia ulottuvuuksia. Melkein mikä tahansa asia tai asian ominaisuus voi olla aito tai epäaito.
Tyylissä aitous liittyy ehkä keskeisimmin alkuperään ja materiaaliin. T-paita saattaa olla aito Armanin t-paita, jos Armani-brändin omistava yritys on itse teettänyt sen. Nahkatakki on aito nahkatakki, jos se on oikeasti tehty kuolleen eläimen nahasta.
Eri aitouden ulottuvuudet ovat toisistaan riippumattomia. Jonkun muotibrändin villapaita saattaa olla aito tuon brändin tuote, mutta materiaaliltaan esimerkiksi akryylia villan sijasta. Aitous on myös riippumatonta muista ominaisuuksista, esimerkiksi laadusta.
Usein aitouteen liitetään arvoa. Ajatellaan, että se, että esimerkiksi Balenciaga-printillä koristettu huppari on todella Balenciaga-brändin omistavan yrityksen teettämä, tekee tästä hupparista arvokkaamman kuin jos se ei olisi tämän yrityksen teettämä. Ja aidoista helmistä ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin jäljitelmistä.
Aitouden arvo voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Esimerkiksi Chanel-muotitalon perustaja Gabrielle ”Coco” Chanel ei itse varauksetta hyväksynyt ajatusta, että aitous lisäisi esineen arvoa. Hän itse käytti usein jäljitelmäkoruja ja myös korosti, että ne olivat jäljitelmiä.
Tyyli ei siis välttämättä sinänsä edellytä aitoutta. Kuitenkin aitouteen liittyy joitakin tyylin kannalta olennaisia ominaisuuksia. Aidot luonnonmateriaalit esimerkiksi tyypillisesti kuluvat tyylikkäämmin kuin jäljitelmät.
Tyylitarkastaja 